Cover image

Ympäristö


Ympäristönsuojelu on tärkeä osa Tallink Siljan ja koko Tallink-konsernin strategiaa. Teemme pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi ja huolehdimme ainutlaatuisesta Itämerestämme, joka on yhteinen elinympäristömme ja työpaikkamme. Kannustamme myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tekemään samoin. Vastuu ympäristöstä on meidän kaikkien yhteinen asia.

Ympäristöä kunnioittaen. Yhteisöllisyyttä edistäen. Tulevaisuuden mahdollistaen.

Vastuullisuus-pääsivu

Noudatamme kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä

Noudatamme lainsäädäntöä

Laivastomme toimii kansainvälisten MARPOL-, AFS- ja muiden sopimusten mukaisesti. MARPOL muodostaa merenkulun ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön kulmakiven aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemiseksi. Noudatamme luonnollisesti myös kansallista lainsäädäntöä, määräyksiä ja suosituksia.

Ympäristötyömme on sertifioitua

Sertifioitu ympäristötyö

Tallink-konsernille on myönnetty ympäristöjärjestelmäsertifikaatti ISO 14001 vuonna 2008 ja Silja Linen laivat ovat olleet ISO 14000 -sertifioituja jo vuosia. Sertifikaatti on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa yrityksiä parantamaan ympäristösuojelunsa tasoa sekä osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa. Toimintaa valvotaan ja auditoidaan jatkuvasti. Laivamme ovat jo vuosia noudattaneet ympäristöjärjestelmän periaatteita.

  • Ympäristö - Päästöt ja hiilijalanjälki

    Päästöt ja hiilijalanjälki

    Ympäristösuojelun periaatteet ovat tärkeä ja olennainen osa koko yrityksemme strategiaa. Ympäristön suojelu huomioidaan niin toimintamallien kehittämisessä kuin uuden teknologian hyödyntämisessä.

    Polttoaineet ja moottorit →

    Polttoaineenkulutukseen ja päästölukuihin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten matkustajien määrä, rahdin määrä tonneina, todellinen matka ja sääolosuhteet.

    Päästöjä on pystytty vähentämään vähärikkisen polttoaineen, taloudellisen ajotavan, katalysaattoreiden sekä uusien laivojen moottorivalintojen avulla. Moottoreista syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään laivoilla muun muassa raskaan polttoaineen lämmittämiseen sekä laivan yleiseen lämmittämiseen.
     
    Komentosillan reaaliaikainen polttoaineenseurantajärjestelmä →

    Komentosilloilla on käytössä reaaliaikainen polttoaineenseurantajärjestelmä, jonka avulla pystytään optimoimaan aluksen kulkua, jolloin myös polttoaineen kulutus ja päästöt pienenevät. Samoilla reiteillä operoivat laivat tekevät vertailua ajotavan ja polttoaineenkulutuksen osalta, ja jakavat tietoa toisilleen optimoidakseen ajotavan tietyissä tuuli- ja keliolosuhteissa tietyssä kohdalla reitillään.

    Yhtiömme on edelläkävijä laivasimulaattorien hyödyntämisessä koulutuksessa. Laivojen meripäällystö harjoittelee säännöllisesti normaalista poikkeavia tilanteita laivasimulaattorissa. Lisäksi järjestämme vuosittain yhteistoimintaharjoituksia, joissa on mukana muun muassa meripelastusviranomaisia, poliisi, palokunta, satama ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
     
    Hitaampi matkavauhti →

    Hitaammalla matkavauhdilla voidaan käyttää pienempää konetehoa, mikä pienentää laivojen päästöjä. Laivat pyrkivätkin lähtemään satamista aina hieman etuajassa – kunhan kaikki matkustajat on ensin saatu kyytiin. Helsinki–Tukholma-reitillä käytetään nykyisin niin sanottua talviaikataulua, jolloin matka-aika on pidempi, kaikkina muina kuukausina paitsi kesä-, heinä- ja elokuussa.
     
    Pakokaasupäästöt →

    Vähentääksemme yli kaksi tuntia satamassa olevien laivojen pakokaasupäästöjä, olemme vuoden 2010 alusta alkaen käyttäneet laivojemme sähköntuotantoon alle 0,5 % rikkipitoista polttoainetta laivojen satamassaoloaikana, ja vuoden 2015 alusta alkaen kaikki laivamme siirtyivät käyttämään 0,1 % rikkipitoista polttoainetta.
     
    Maasähkö →

    Maasähkön käytöllä on merkittävä vaikutus ilmastopäästöihin ja sen etuna on matalampi äänitaso satamissa, joiden lähellä on asutusta.

    Sähköä tuottavien apukoneiden sammuttaminen vähentää laivan satamassaolon ilmastopäästöjä jopa 50–80 %. Maasähkön käyttö on kannattavaa laivoissa, jotka ovat satamassa yli kaksi tuntia.

    Laivojen maasähkön käyttöä suunnitellaan yhteistyössä Helsingin, Tallinnan ja Tukholman satamien kanssa. Maasähkö otettiin käyttöön Tukholman Värtanilla Helsinki–Tukholma-reitin Silja Serenadella ja Silja Symphonylla kesällä 2019. Tallinnan satamassa maasähkö otettiin käyttöön vuoden 2020 aikana.

    Helsingin Olympiaterminaalissa maasähkö valmistui vuoden 2020 aikana ja se otetaan käyttöön kesällä 2021. Helsingin Länsiterminaalissa maasähkö otetaan käyttöön vuoden 2021 aikana.
     
    Myrkyttömät pohjamaalit ja sukeltajat pohjien putsaajana →

    Laivojen pohjamaaleina käytetään aina myrkyttömiä maaleja. Ympäristölle haitallisten pohjamaalien käytön sijaan sukeltajat puhdistavat ja harjaavat laivojen pohjia useita kertoja kesäkuukausien aikana.

    Silja Serenaden, Silja Symphonyn, Baltic Princessin ja Galaxyn pohjat putsataan noin neljä kertaa kesäkaudella, säistä riippuen tarvittaessa useamminkin.

    Puhtaamman vedenalaisen rungon ansiosta polttoainetta kuluu noin 2–4 tonnia vähemmin vuorokaudessa, kuin samalla matkalla ennen putsausta. Myös pakokaasupäästöt vastaavasti vähenevät.
     
    Päästöjen vertailukuja →

    Kun laivaliikenteen päästöjä lasketaan hyödyntäen toteutuneita ja varmennettuja tietoja, voidaan todeta laivamatkustamisen olevan verrattain vähäpäästöinen matkustustapa.

    Ympäristöpäästöjen vertaaminen eri liikennemuotojen välillä ei ole yksinkertaista, päästöjä vertailtaessa on huomioitava eri laskentatavat. Erityisesti meriliikenteen kohdalla on huomioitava, että laivat kuljettavat merkittävän osan Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista, ja merikuljetus on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto suuria tavaramääriä kuljetettaessa. Lisäksi on huomioitava, että yön yli kestävä merimatka sisältää majoittumisesta aiheutuvat päästöt.

    Päästölukuja vertailtaessa muiden liikennemuotojen kanssa, on hiilijalanjälki laskettava niin kutsuttua massametodia käyttäen, jossa allokaatio on tehty painoon perustuen.

    Esimerkkejä matkustajakohtaisista hiilidioksidipäästöistä (vuonna 2018):
     
    • Helsinki–Tukholma 20-24 kg/matkustaja (Helsinki-Tukholma lento ICAO:n päästölaskurin mukaan 41-64 kg/matkustaja, Finnairin päästölaskurin mukaan 52-88 kg/matkustaja konetyypistä riippuen)
    • Helsinki-Tallinna (LNG:tä käyttävä laiva) 7,8 kg/matkustaja (Helsinki-Tallinna lento Finnairin päästölaskurin mukaan 23,47 kg/ matkustaja)
    Laskelmiemme mukaan LNG-käyttöinen laiva, kuten Megastar, aiheuttaa noin 30 prosenttia pienemmät CO2-päästöt, kuin vastaavalla reitillä oleva vähärikkistä polttoainetta käyttävä laiva.
     
    Merenkulun yhteiset päästöleikkaukset, tavoitteet ja mittaaminen →

    YK:n alainen merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten (tonnia/kilometri) hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

    IMO päätti myös, että liikennemäärien kasvusta huolimatta vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia.

    Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisella tarkkuudella ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. EU:n seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä eli niin kutsuttu MRV-päästönmittausjärjestelmä (Monitoring, Reporting, Verifying) on osa merenkulun päästöjen vähentämistoimia.

    Käytännössä eri varustamot keräävät jokaisen laivan polttoaineenkulutusta koskevat tiedot, jotka tarkistetaan ja verifioidaan riippumattoman luokituslaitoksen toimesta. Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaavaa globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää.

    EU:n seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä (Monitoring, Reporting, Verifying), eli niin kutsuttu MRV- järjestelmä: https://mrv.emsa.europa.eu/#public/emission-report

    Lue lisää: https://shipowners.fi/vastuullisuus/
     
  • Ympäristö - Jätteiden kierrätys

    Jätteiden kierrätys

    Metalli-, muovi-, lasi-, pahvi-, bio- ja ongelmajätteet kierrätetään laivoilla asianmukaisesti. Biojäte lajitellaan erikseen. Jätteidenkäsittelyä ja jätemääriä seurataan jatkuvasti kansainvälisten MARPOL-säännösten mukaisesti (Marine Pollution).

    Aluksilla syntyvää sekajätettä ei viedä kaatopaikalle, vaan se viedään polttolaitokselle, josta siitä saadaan muun muassa lämmitysenergiaa.

    Muovinkäyttö →

    Laivoillamme ollaan luopumassa kaikesta ylimääräisestä muovista. Myymälöissä on siirrytty paperisiin ja kesto-ostoskasseihin. Lisäksi esimerkiksi muovipillien käyttöä on vähennetty radikaalisti ja korvattu biohajoavilla pilleillä.

    Ravintoloissa ja kahviloissa käytetään mahdollisimman vähän kertakäyttöastioita ja turhan muovin käyttöä pyritään minimoimaan. Kertakäyttöastioista sekä muovisista Club One -kanta-asiakaskorteista luovutaan vaiheittain. Teemme tiivistä yhteistyötä myös tavarantoimittajiemme kanssa muovipakkausten vähentämiseksi.
     
    Mustat ja harmaat vedet →

    Laivoilla kertyvä musta vesi (wc-jäte) sekä harmaa vesi (viemäri- ja pesuvesi) pumpataan satamissa suoraan kaupungin viemäriverkostoon, josta ne menevät eteenpäin jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäväksi. Jätevesien mereen pumppaamiseen suhteen yhtiöllä on nollatoleranssi – jätevettä ei päädy missään olosuhteissa mereen.
     
    Tulevaisuuden biojätteet →

    Biojätettä syntyy matkustajamääristä riippuen esimerkiksi Helsinki–Tukholma-reitin Silja Serenadella noin 8 000–14 000 kg kuukaudessa.

    Tulevaisuuden tavoitteemme on, että laivoilla syntyvä biojäte voitaisiin jatkojalostaa esimerkiksi polttoaineeksi. Laivoilla tutkitaan myös, voidaanko biojätettä hyödyntämään kompostoinnissa. Teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
     
    Jäteöljyn jatkokäsittely →

    Aluksillamme syntyvä jäteöljy toimitetaan maissa jatkokäsittelyyn ja puhdistukseen, jolloin sitä voidaan hyötykäyttää esimerkiksi lämpövoimaloissa.

    Viimeisimpänä esimerkkinä Helsinki–Tukholma-reitin Silja Symphonylla on koekäytössä laivalla syntyvän jäteöljyn erottelu- ja puhdistuslaite, jonka myötä jäteöljy pystytään uusiokäyttämään laivalla entistä tehokkaammin.
     
    Pesuaineet, valaisimet, lamput ja tulostaminen →

    Laivoillamme käytetään ympäristöystävällisiä pesuaineita ja annostelulaitteita, joiden avulla ympäristö voidaan huomioida entistä paremmin. Pyykit pesetetään maissa yrityksessä, joka käyttää fosfaatittomia pesuaineita.

    Tallink-konserni on jo kauan seurannut valaisin- ja lampputeknologian viimeisintä kehitystä. Hehkulamput on jo vuosia sitten vaihdettu energiansäästölamppuihin ja -loisteputkiin. Tulevaisuudessa suuntaus tulee jatkumaan kohti Led-teknologiaa, jossa etuna on energiankulutuksen ja ylläpitoon kuluvan ajan säästö.

    Olemme vähentäneet radikaalisti printtereiden määrää ja turhaa tulostamista niin maalla kuin merellä.
     
  • Ympäristö - Tallink Siljan Ympäristökumppanit

    Tallink Siljan Ympäristökumppanit

    Teemme hyvää yhdessä ympäristökumppaneidemme kanssa.

    Ilmastokumppanit →

    Ilmastokumppanit on Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on ilmastopäästöjen vähentäminen, yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen.

    Tallink Siljan sitoumukset:
     
    • Tallink Siljan tavoitteena on vähentää Helsinki-Tukholma-reitin laivojen polttoaineenkulutusta 0,5 prosentilla vuodessa perustuen päämoottoreiden kulutukseen tonneja/ kuljettu merimaili (Ton/nm) ja nykyisiin kesä- ja talviaikatauluihin sekä normaaliin jäätalveen.
    • Tallink Silja sitoutuu vähentämään pääkonttorin paperijätteen määrää 5 prosenttia vuodessa, perustuen pääkonttorin noin 230 työntekijän määrään.
    • Henkilöstön ympäristötietoisuutta niin maissa kuin laivoilla kehitetään sisäisen viestinnän keinoin.
    Lue lisää: https://helsinginilmastoteot.fi/partner/ajankohtaista-ilmastokumppanit-ja-sitoumukset/

     
    Baltic Sea Action Group (BSAG) →

    Baltic Sea Action Group BSAG (Elävä Itämeri -säätiö) on vuonna 2008 perustettu itsenäinen voittoa tuottamaton säätiö, jonka toiminta perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.

    Työntekijöitämme on koulutettu osaksi WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja osana Baltic Sea Action Groupin sitoumusta. Tallink Silja on myös ollut mukana Baltic Sea Action Groupin hankkeessa merenkulun ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Tallink Silja osallistui tutkimukseen, jossa matkustaja-aluksilta haettiin ja analysoitiin jätevesinäytteitä.