Tallink Silja Oy

Tallink Silja Oy lyhyesti

Tallink Silja Oy on osa AS Tallink Gruppia, joka on yksi Itämeren alueen suurimmista matkustaja- ja rahtiliikennevarustamoista. Yhtiö liikennöi laivoja Silja Line-brändin alla Helsingistä ja Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Lisäksi Tallink Silja Oy myy välittäjänä AS Tallink Gruppin operoimia laivoja, jotka liikennöivät Tallink-brändin alla mm. reitillä Helsingistä Tallinnaan.

Tallink Silja Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Tampereella sekä tytäryhtiö Sally Ab Maarianhaminassa. Yritys työllistää maalla noin 500 ja merellä noin 1000 henkilöä.

AS Tallink Grupp on listattu Tallinnan pörssissä. Sijoittajaviestinnästä vastaa AS Tallink Grupp.

>> AS Tallink Gruppin esitysmateriaalia

Yleistä yritystietoa Tallink Silja Oy:stä

Vaihteen puhelinnumero: (09) 18041
Yrityksen Y-tunnus: 0114296-7
Internet: www.tallinksilja.fi
Facebook:
Silja Line Suomi: www.facebook.com/siljaline
Tallink Suomi: www.facebook.com/tallinksuomi
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)tallinksilja.com
Pääkonttorin käyntiosoite: Tyynenmerenkatu 9, 00220 Helsinki
Postiosoite/laskutusosoite: Tallink Silja Oy, PL 100, 00181 Helsinki
Verkkolaskuosoite: TE003701142967 (Operaattoritunnus 003701011385)
Laskut pdf-muodossa: accounts.payable(at)tallinksilja.com

Töihin Tallink Siljalle

Voit tutustua Tallink Siljan työnhakusivuilla avoimiin työpaikkoihin sekä työskentelyyn yrityksessä.

Avainlukuja 2015 – AS TALLINK Grupp

9 miljoonaa matkustajaa
yli 308 000 kuljetettua rahtiyksikköä
16 laivaa ja lisäksi 5 hotellia
Liikevaihto 945 miljoonaa euroa
Nettotulos 59 miljoonaa euroa
AS Tallink Grupp työllistää yhteensä yli 6 800 henkilöä
Yhtiö toimii kuudessa maassa: Virossa, Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Saksassa ja Venäjällä

Strategia

Missio

Haluamme tarjota miellyttävän matkakokemuksen, joka ylittää asiakkaiden odotukset ja houkuttelee heidät tulemaan uudelleen.

Visio

Tallink Siljan ja koko Tallink konsernin visio on olla Euroopan markkinoiden edelläkävijä tarjoamalla erinomaisia vapaa-ajan- ja liikematkapalveluita sekä kuljetuspalveluita merellä.

Tallink Siljan arvot

Ammattimaisuus (Professionalism)

Palvelemme asiakkaita huolella, varmuudella ja tinkimättömästi kaikissa tilanteissa.
Otamme ja annamme rohkeasti vastuuta ja kannamme vastuun omasta työstämme.
Jalkautamme päätökset systemaattisesti, seuraamme tuloksia ja opimme kokemuksistamme.
Arvostamme oppimista ja kehitystä ja pyrimme oma-aloitteisesti parempaan suoritukseen.
 
Yhteistyö (Cooperation)
 
Olemme aina asiakkaiden tavoitettavissa, kuuntelemme aktiivisesti ja palvelemme asiakasta hänen toiveitaan ja tarpeitaan kunnioittaen sekä olemme asiakaslähtöisiä. 
Olemme rehellisiä ja uskollisia itseämme, työtovereitamme, asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja omistajiamme kohtaan.
Rakennamme tiimityöskentelyä auttamalla ja kannustamalla työtovereita. 
Jaamme tietoa ja olemme avoimia muiden ideoille.
 
Sitoutuminen (Commitment)
 
Yhteiset tavoitteet innostavat tekemään työtä innostuneesti. 
Pidämme lupauksistamme kiinni asiakkaille ja työtovereille. 
Teemme pienen lisän asiakkaiden yllättämiseksi ja odotusten ylittämiseksi. 
Pyrimme kaikessa toiminnassamme tehokkuuteen ja taloudelliseen voittoon yrityksen tasaisen kasvun varmistamiseksi.
 
Ilo (Joy)
 
Uskomme, että tulokset ovat tärkeitä, mutta myös työnteon on oltava miellyttävää.
Ylläpidämme työyhteisön hyväntuulisuutta ja positiivista ilmapiiriä.
Miellämme huumorin yhdeksi viestinnän välineeksi.
 

Vastuullisuus

Tallink Silja Oy, osana AS Tallink Gruppia, toteuttaa koko konsernin yhteisiä yritysvastuun periaatteita. Turvallisuus on aina kaiken toimintamme lähtökohta. Pyrimme täyttämään tehtävämme ympäristöä kunnioittaen, vastuullisesti, eettisesti oikein sekä sosiaalisesta vastuusta huolehtien. Samalla haluamme olla hyvä työnantaja sekä luotettava yhteistyökumppani.

Turvallista matkaa

Laivojen turvallisuuskulttuuri on rakentunut pitkän ajan kuluessa. Turvallisuusajattelu perustuu oikeaan organisaatioon laivalla, korkeaan tekniseen tasoon, vahvistettuihin toimintatapoihin, korkeaan ammattitaitoon ja henkilökunnan jatkuvaan harjoitteluun.

Meriturvallisuutta säätelee YK:n alainen Kansainvälinen Meriturvallisuusjärjestö IMO (International Maritime Organization). Noudatamme toiminnassamme muun muassa ISM:n (International Safety Management) ja ISPS:n (International Ship Port Facility Security) mukaisia ohjeita. Turvallisuusmääräyksiä säädellään kansainvälisesti.

Suomalaiset viranomaiset valvovat niitä aluksia, jotka liikennöivät Suomen lipun alla, Tallink-konsernissa nämä laivat ovat M/S Silja Serenade (Helsinki-Tukholma) ja M/S Baltic Princess (Turku-Tukholma).

Laivoilla pidetään turvallisuusharjoituksia viikoittain. Laivojen henkilökunta harjoittelee esimerkiksi tulipalon sammuttamista, aluksen evakuointia, ensiavun antoa, pimeässä toimimista sekä erilaisten turvallisuuslaitteiden käyttöä. Laivojen meripäällystö harjoittelee säännöllisesti normaalista poikkeavia tilanteita laivasimulaattorissa. Yhtiö on ollut edelläkävijä laivasimulaattorien hyödyntämisessä koulutuksessa.

Lisäksi vuosittain järjestetään yhteistoimintaharjoituksia, joissa on mukana muun muassa meripelastusviranomaisia, poliisi, palokunta, satama ja liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi).

Tallink Siljan ympäristövastuu

Ympäristönsuojelun periaatteet ovat tärkeä osa yhtiömme ja koko konsernin strategiaa. Tallink Silja Oy on tehnyt pitkäjänteisesti työtä ympäristön hyväksi. Haluamme huolehtia Itämerestä, onhan se yhteinen elinympäristömme ja toisaalta myös työpaikkamme.

Laivastomme toimii kansainvälisten MARPOL-, AFS- ja muiden asiaankuuluvien sopimusten mukaisesti. MARPOL muodostaa merenkulun ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön kulmakiven aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Yhtiössämme tehdään jatkuvaa kehitystyötä ympäristön hyväksi. Ympäristön suojelu otetaan huomioon niin toimintamallien kehittämisen kuin uuden teknologian hyödyntämisessä.

Ympäristösertifikaatti auttaa parantamaan ympäristönsuojelua
Tallink-konsernille myönnettiin ympäristöjärjestelmäsertifikaatti ISO 14001 vuonna 2008. Silja Linen laivat olivat olleet ISO 14000 -sertifioituja jo vuosia ja myös Tallinkin laivoilla oli jo pitkään noudatettu tämän ympäristöjärjestelmän periaatteita. Tämä sertifikaatti on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa yrityksiä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa sekä osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa. Toimintaa valvotaan ja auditoidaan jatkuvasti.

Moderni laivasto meren ja ympäristön hyväksi
Tallink-konsernilla on 16 laivaa. Yhtiön koko laivasto on keski-iältään yksi maailman nuorimmista matkustaja- ja rahtilaivastoista. Moderni laivasto tarjoaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja; laivojen suunnittelussa, polttoaineen kulutuksessa, pienemmissä päästöissä ja melussa.

Laivoillamme käytetään vähärikkistä polttoainetta
Laivoillamme käytettävän vähärikkisen polttoaineen, katalysaattoreiden sekä uusien laivojen moottorivalintojen avulla on pystytty vähentämään päästöjä. Moottoreista syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja hyötykäytetään laivoilla muun muassa raskaan polttoaineen lämmittämiseen sekä laivan yleiseen lämmittämiseen. Vähentääksemme yli kaksi tuntia satamassa olevien laivojen pakokaasupäästöjä, olemme vuoden 2010 alusta alkaen käyttäneet laivojemme sähköntuotantoon alle 0,1 % rikkipitoista polttoainetta laivojen satamassaoloaikana.

Jäteöljyn kierrätys
Aluksillamme syntyvä jäteöljy toimitetaan maihin jatkokäsittelyyn ja puhdistukseen, jolloin sitä voidaan hyötykäyttää esimerkiksi lämpövoimaloissa. Viimeisimpänä esimerkkinä HelsinkiTukholma-reitin Silja Symphonylla koekäytössä oleva aluksella syntyvän jäteöljyn erottelu- ja puhdistuslaite, jonka myötä jäteöljy pystytään uusiokäyttämään laivalla entistä tehokkaammin.

Jätevesiä ei koskaan pumpata mereen
Laivoilla kertyvä musta vesi (wc-jäte) sekä harmaa vesi (viemäri- ja pesuvedet) pumpataan satamissa suoraan kaupungin viemäriverkostoon, josta ne menevät eteenpäin jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäväksi. Jätevesien mereen pumppaamiseen suhteen yhtiö noudattaa nollatoleranssia.

Laivoillamme kierrätetään
Kierrätämme laivoilla asianmukaisesti metalli-, muovi-, lasi-, pahvi-, bio-, ja ongelmajätteet. Tällä hetkellä laivojemme biojäte lajitellaan erikseen. Laivojen jätteidenkäsittelyä ja jätemääriä seurataan jatkuvasti kansainvälisten MARPOLin säännösten mukaisesti.

Aluksilla syntyvää sekajätettä ei viedä kaatopaikalle, vaan se viedään polttolaitokselle, josta siitä saadaan muun muassa lämmitysenergiaa.

Teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden tavoitteemme on, että laivoilla syntyvä sekajäte voitaisiin jatkojalostaa esimerkiksi polttoaineeksi. Laivoilla tutkitaan myös, pystyttäisiinkö biojätettä hyödyntämään kompostoinnissa. Biojätettä syntyy matkustajamääristä riippuen esimerkiksi HelsinkiTukholma-reitin Silja Serenadella noin 8 000–14 000 kg kuukaudessa.

Aikataulujen muuttaminen ympäristön hyväksi
Laivojen aikatauluja muutetaan talvella siten, että laivamatka kestää noin 30 minuuttia kesäaikatauluja kauemmin Tukholmasta lähdettäessä. Tällöin voidaan käyttää pienempää konetehoa myös haastavissa talviolosuhteissa, jolloin myös polttoainetta kuluu vähemmän.

Laivojen pohjamaalit valitaan tarkoin
Laivojen pohjamaaleina käytetään aina myrkyttömiä maaleja. Ympäristölle haitallisten pohjamaalien käytön sijaan sukeltajat puhdistavat ja harjaavat laivojen pohjia useita kertoja kesäkuukausien aikana. Puhtaamman vedenalaisen rungon ansiosta polttoaineen kulutus pienenee merkittävästi, jolloin myös pakokaasupäästöt vastaavasti vähenevät.

Ympäristö huomioidaan pesuaineissa
Laivojen pyykit pesetetään maissa yrityksessä, joka käyttää fosfaatittomia pesuaineita. Laivoilla käytetään ympäristöystävällisiä pesuaineita sekä annostelulaitteita, joiden avulla ympäristö pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Hehkulampuista energiatehokkaampiin lamppuihin
Tallink-konserni on jo kauan seurannut valaisin- ja lampputeknologian viimeisintä kehitystä. Hehkulamput on vuosia sitten vaihdettu energiansäästölamppuihin ja -loisteputkiin. Tulevaisuudessa suuntaus tulee jatkumaan kohti Led-teknologiaa, jonka lamppujen etuna on energiankulutuksen ja ylläpitoon kuluvan ajan säästö.

Lähiruokaa laivojen ravintoloista
Tallink Siljan laivoilla kestävän kehityksen vaatimus kohdistuu kaikkiin raaka-aineisiin. Lähiruoka ja luomutuotteiden osuus kasvaa valikoimissa sitä mukaa kun löytyy tuotteita, joiden volyymit riittävät laivastomme tarpeisiin. Esimerkkinä vaikkapa lähikalastajamme, joka tuottaa laivojen kaikki silakkajalosteet suoraan Uudenkaupungin Pyhämaasta.

> Tutustu myös Vastuullisesti vesillä -esitteeseen

AS Tallink Grupp julkaisee vuosittain koko konsernin kattavan yhteiskunta- ja yritysvastuu raportin "AS Tallink Grupp environmental and corporate social responsibility report 2012"

Vastuullinen työnantaja

Tallink Silja Oy työllistää noin 1500 työntekijää, joista merihenkilöstöä on noin 1000 ja maahenkilöstöä noin 500. Koko Tallink-konsernissa työskentelee noin 6 800 työntekijää. Yrityksemme arvot tarjoavat perustan jokapäiväiselle toiminnallemme. Arvomme ovat: sitoutuneisuus, ilo, ammattimaisuus ja yhteistyö.

Tavoitteenamme on, että meillä on henkilöstöä, jolla on edellytykset ja motivaatio tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin ja saavuttaa tavoitteensa.

Vuosittaisten ammatillisen osaamisen varmistamiseen ja turvallisuuteen sekä ammattipätevyyksiin liittyvien koulutusten lisäksi panostamme vahvasti koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen erityisesti asiakaskohtaamisten uudistamiseksi.

Huolehdimme henkilökuntamme työhyvinvoinnista muun muassa tarjoamalla erittäin kattavan työterveyshuollon, varmistamalla turvallisen työympäristön sekä tukemalla työntekijöitä monin eri tavoin.

Töihin Tallink Siljalle?

Vastuullinen alkoholin anniskelu merellä

Kaikilla laivoillamme noudatetaan vastuullisen alkoholin anniskelun toimintatapoja. Laivojemme henkilökuntaa on koulutettu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on vakaa ja turvallinen tarjoiluympäristö laivalla.

Omien alkoholijuomien tuominen laivassa juotavaksi on kielletty. Selvästi päihtyneitä matkustajia ei päästetä laivaan.

Laivojen myymälöissä tarkastetaan nuorten matkustajien henkilöllisyystodistukset. Myymälöistä ostettujen alkoholijuomien nauttiminen laivan ravintoilassa, hyteissä tai muissa laivan yleisissä tiloissa on kielletty. Alkoholin ostaminen alle 18-vuotiaille matkustajille on kielletty.

Laivan baareissa ja ravintoloissa ei myydä alkoholia alle 18-vuotiaille asiakkaille. Anniskeluhenkilökunta tarkastaa nuorten matkustajien iän tarvittaessa. Alkoholijuomia ei myydä jo selvästi päihtyneille matkustajille. Ammattitaitoinen henkilökunta tekee päätöksen siitä, milloin asiakkaalle ei enää tarjoilla alkoholia laivan baareissa ja ravintoloissa.

Laivan henkilökunta lopettaa anniskelun, jos lasten kanssa matkustavien vanhempien alkoholinkäyttö on liiallista. Vanhempien kanssa pyritään keskustelemaan jo ennakoivasti.

Henkilökuntaa on  koulutettu ja ohjeistettu kohtaamaan erilaisia tilanteita. Vastuullinen alkoholintarjoilu on tärkeä osa henkilökunnan koulutusta.
 

TUEMME JA TEEMME YHDESSÄ

Tallink Silja tekee yhteistyötä eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa vähentääkseen laivaliikenteen Itämerelle aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Lapset ja lapsiperheet ovat aina olleet yksi Tallink Siljan tärkeimmistä kohderyhmistä, siksi myös hyväntekeväisyys- ja sponsoriyhteistyö kohdistetaan lasten ja nuorten toimintaan.

Silja Line tukee WWF:n Itämerityötä

Tallink Silja on mukana Itämeren suojelussa monella tavalla. Silja Line on toiminut WWF:n Itämerityön tukijana vuodesta 2001 asti. Lisäksi Siljan laivoilla on järjestetty ylimääräisiä keräyskampanjoita, josta saatavilla tuotoilla tuemme WWF:n Itämerityötä vuosittaisen sopimussumman lisänä.

Tallink Siljan työntekijöitä koulutettu osaksi WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja

Tallink Siljan työntekijöitä on koulutettu osaksi vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukko osana Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumusta. Öljyntorjuntakoulutuksen järjesti WWF Suomi, jonka kouluttamat vapaaehtoisjoukot toimivat viranomaisten kutsusta apuna öljyvahingon jälkeisessä rantojen puhdistuksessa sekä öljyyntyneiden eläinten hoidossa.

Tallink Silja mukana ilmastokumppanit-verkostossa

Tallink Silja Oy on mukana Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisessä ilmastokumppanit-yhteistyöverkostossa, jonka tavoitteena on ilmastopäästöjen vähentäminen, yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen. Yhdessä voimme viedä ilmastotyötä eteenpäin.  Lue lisää: www.ilmastokumppanit.fi

Laivojamme mukana Itämeren mittauksissa

Tallink Silja Oy on mukana kansainvälisessä Alg@line-avomeriseurannassa Uudenmaan ELY-keskuksen ja SYKEn Merikeskuksen kanssa. Silja Serenade on jo vuodesta 1998 toiminut "merentutkimusaluksena". Myös Silja Europalla ja M/S Victorialla on vastaavat keräyslaitteet. Ajantasaiset mittaustiedot välittyvät tutkijoille automaattisesti ja niitä hyödynnetään muun muassa Itämeren leväseurannassa ja tiedotuksessa yleisölle. Havainnoista on apua myös satelliittikuvien tarkentamisessa ja erilaisten merimallien todentamisessa. Merivedestä mitataan suolapitoisuus, lehtivihreä, lämpötila, sameus ja kesäisin myös sinilevän määrä.

Tallink Silja mukana lastensairaalan tukemisessa kunnialahjoittajana

Tallink Silja on mukana lastensairaalan tukemisessa kunnialahjoittajana vuosina 2014-2017. Tallink Silja Oy on tämän asian tiimoilta mm. lahjoittanut vuonna 2014 lastensairaalalle 10 euroa jokaista työntekijäänsä kohti ja järjestänyt hyväntekeväisyyshuutokaupan Siljan laivalta poistuneista esineistä. Uusi lastensairaala 2017 -hankkeelle kertyi vuoden 2014 huutokauppatempauksella rahaa yhteensä lähes 14 000 euroa. Tallink Siljan henkilökunnalla on ollut myös mm. mahdollisuus toimia lipaskerääjinä terminaaleissa työajalla.

Tallink Silja ja Kummit yhteistyössä lasten kirurgisen hoidon hyväksi

Tallink Silja Oy ja Kummit juhlivat tänä vuonna (2016) yhteistyön viisivuotistaivalta. Tähän mennessä Tallink Silja on lahjoittanut yli 220 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. Varat on käytetty Helsingin Lastenklinikalle hankitun O-kaari-nimisen laitteen hankintaan. Kuluvana vuonna Tallink Siljan järjestämän huutokaupan tuotto, reilut 3 000 euroa, lahjoitettiin Turun lastenklinikalle lasten viihtyvyyttä edistäviin hankintoihin. Tallink Silja on myös vuosittain järjestänyt erilaisia poliklinikkavierailuja ja unohtumattomia potilasperheristeilyjä.

Verta luovuttamalla teemme hyvää yhdessä

Ryhmä Tallink Silja Oy:n työntekijöitä käy säännöllisesti luovuttamassa verta Suomen Punaisen Ristin verenluovutuspisteessä Helsingissä. Verenluovutus on osa yrityksemme vastuullisuustoimintaa ja helppo tapa tehdä hyvää yhdessä. Tallink Silja valittiin myös SPR:n syyskauden 2013 VeriRyhmä-kampanjan esimerkkiyritykseksi ja kannustamaan muita yrityksiä toteuttaa yhteiskuntavastuuta yhdessä henkilöstön kanssa.

Joulupukkisäätiö auttaa Joulupukkia auttamaan

Tallink Silja on mukana Joulupukkisäätiön virallisena laivayhtiönä. Joulupukkisäätiön tehtävänä on kehittää ja ylläpitää mielikuvaa Suomesta oikeana joulumaana ja joulupukin kotimaana sekä luoda edellytyksiä tämän mielikuvan hyödyntämiselle yritysten ja yhteisöjen toiminnassa. Joulupukkisäätiö on vuosien varrella lahjoittanut muun muassa Pietarin katulasten turvapaikan varustamiseen, SOS-lapsikylälle, Lapin keskussairaalan lasten osastolle sekä Aseman Lapset ry:lle.

Tuemme Tullin tärkeää huumekoiratoimintaa

Olemme mukana tukemassa Tullin tärkeää toimintaa huumekoira Siljan hankkimisella (synt. vuonna 2012). Huumekoiramme tekee tärkeää työtä muiden koirakollegoidensa kanssa suojaamalla yhteiskuntaa estämällä huumeiden ja niiden raaka-aineiden, laittomien lääkeaineiden ja savukkeiden salakuljettamista ja leviämistä maahamme.

Seurojen junioritoiminnan tukeminen

Lapset ja lapsiperheet ovat yksi tärkeimmistä kohderyhmistämme, siksi haluamme tukea myös junioritoimintaa ja lasten liikuntaa. Tallink Silja on mukana usean eri seuran junioritoiminnan tukemisessa jääkiekon, jalkapallon ja salibandyn osalta.

Tallink Siljan historia

Varustamoyhtiöt Tallink Finland Oy ja Silja Oy Ab fuusioituivat Tallink Silja Oy:ksi vuonna 2006. Niin Tallinkilla kuin Siljalla on pitkät historiat tahoillaan ennen yhdistymistä.

> Tutustu Tallink-konsernin historia-aikajanaan.

Tallink-konserni vuoden 2006 jälkeen

Lue lisää

2007
Maaliskuussa Tallink avasi toisen hotellin, Tallink Spa & Conference Hotelin Tallinnan satama-alueella. Huhtikuussa liikenteeseen saatiin uusi, nopea, ympäri vuoden liikennöivä pika-alus M/S Star. Huhtikuussa HSC Tallink Autoexpress 3 ja 4 myytiin. Samoihin aikoihin AS Tallink Grupp ja Aker Yards allekirjoittivat sopimuksen uuden aluksen, työnimeltä Cruise 5:n, tilaamisesta. M/S Fantaasia vuokrattiin välimerelle touko-syyskuuksi ja lokakuusta alkaen uudelle vuokraajalle puoleksi vuodeksi. Elokuussa M/V Sky Wind myytiin. Syyskuussa Tallink-konserni ilmoitti avaavansa keväällä 2008 oman taksipalvelun, Tallink Takson. Lokakuussa Tallink ilmoitti HSC Tallink Autoexpress 2:n vuokraamisesta Venezuelaan syksyyn 2009 asti. Joulukuussa M/V Meloodia myytiin singaporelaiselle yritykselle.
 
2008
Huhtikuussa 2008 liikenteeseen saatiin M/S Starin sisaralus M/S Superstar. Samoihin aikoihin Tallink-konserni ja kanadalainen yritys (Kanadan hallituksen tuella) sopivat Superfast IX vuokraamisesta viideksi vuodeksi lokakuusta lähtien. Kesäkuussa M/S Fantaasia myytiin. Toukokuussa avattiin Tallin-konsernin oma taksipalvelu, Tallink Takso. Heinäkuussa liikenteessä aloitti vuorostaan M/S Galaxyn sisaralus Baltic Princess. Samassa yhteydessä M/S Galaxy siirtyi Turku-Tukholma-liikenteeseen Silja Line -brändin alle korvaamaan siellä liikennöineen M/S Silja Festivalin. Festival siirtyi puolestaan Tallink-brändin alle Tukholma–Riika-linjalle korvaamaan konsernin vanhimman matkustaja-aluksen M/S Vana Tallinnan. Kesällä Tallink Hotels -ketjuun liitettiin kolmas hotelli, Pirita TOP Spa Hotelli Tallinnassa. 5.12.2008 kastettiin ja laskettii vesille Tallink-konsernin uusin alus Baltic Queen.
 
2009
Tammikuussa Tallink Hotels -ketjuun liitettiin neljäs hotelli, Tallink Express Hotel Tallinnassa.
 
2010
Huhtikuussa avattiin Tallink Hotels -ketjun viides hotelli Tallink Hotel Riga Latvian pääkaupungissa Riiassa. Tilikauden 2009/2010 kokonaismatkustajamäärä oli kaikkien aikojen korkein, 8,4 miljoonaa matkustajaa. Club One kanta-asiakasjärjestelmään liittyi 60 000 uutta jäsentä; kanta-asiakkaita on nyt 620 000 taloutta. Syyskuussa Tallink-konserni palkittiin Viron kilpailukykyisimpänä yrityksenä. Marraskuussa Tallink Silja Oy sai Vuoden Laatuinnovaatiopalkinnon 1000 Tuotekehittäjää -tuotekehityskonseptistaan.
 
2011
Tallink Silja panosti kulttuuriin tukemalla yhtenä pääyhteistyökumppanina Turku 2011 ja Tallinna 2011 -kulttuuripääkaupunkeja. Kesällä Tallink-konserni rikkoi ennätyksiä: esimerkiksi heinäkuussa, eli yhden kuukauden aikana, Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöi ennätyksellisesti yli puoli miljoonaa matkustajaa, ja yhtiön kaikilla reiteillä yli 1,15 miljoonaa matkustajaa. Kesäsesongin jälkeen Superfast-alukset M/S Superfast VII ja VIII vuokrattiin Stena Line LTD:lle, ja samalla liikennöinti Helsingin ja Rostockin välillä päättyi. Lokakuun lopulla Tallink Silja Oy:n pääkonttori muutti uusiin toimitiloihin Helsingin Jätkäsaareen.
 
2012
Maalis-huhtikuussa 2012 Mikkelin myyntipalvelun toimipiste lakkautettiin. Toukokuussa uudistettiin kahden brändin, Tallinkin ja Silja Linen, visuaalista ilmettä. Muutokset koskivat kirjasintyyppejä, värimaailmaa sekä Tallinkin ja Silja Linen bränditunnusten käyttöä. Loppukesällä 2012 Tallink Silja hankki Tullille oman nimikkohuumekoiran, joka sai yleisöäänestyksessä nimekseen Silja.
 
2013
Tammikuussa 2013 Silja Europa siirtyi liikennöimään virolaisella miehistöllä Tallinkin Helsinki−Tallinna-reitille korvaten reitillä aiemmin liikennöineen Baltic Princessin. Baltic Princess siirtyi puolestaan helmikuussa suomalaisella miehistöllä Silja Linen Turku−Ahvenanmaa−Tukholma-reitille. Kesän ja syksyn aikana Tallink Silja lanseerasi uuden internetsivuston ja avasi kansainväliset internetsivut. Syksyllä Tallink vuokrasi Mistral-rahtialuksen kolmeksi kuukaudeksi takaamaan riittävän rahtikapasiteetin Turku−Tukholma-reitillä Värtahamnenin kunnostustöiden ajaksi. Rahtialus Sea Wind jouduttiin tuolloin siirtämään toiseen laituriin, jossa sen yläkantta ei ollut mahdollista lastata tai purkaa.
 
2014
Pitkäntähtäimen uudistusprojekti, NewBoard, käynnistyi. Projektissa konsepteja uusitaan niin kauppojen, ravintoloiden, asiakaspalvelun, tekniikan kuin matkustajaviestinnän osalta. Sen ensimmäinen kohde oli Helsinki-Tukholma-reitti. Silja Serenade uudistettiin vuoden 2014 alussa ja Silja Symphony syksyllä 2014. Kesällä 2014 Silja Europa vuokrattiin asuinlaivaksi Australiaan. Syksyllä Silja Linen logossa oleva hylje alkoi hymyillä ja Siljan laivojen maskotti, Harri Hylje, palasi takaisin. Vuoden aikana Tallink Silja alkoi näkyä entistä enemmän sosiaalisen median eri kanavissa.
 
2015 alkuvuosi
Vuoden 2015 alussa rahtialus Seawind siirtyi liikennöimään Viron lipun alla Helsingistä Tallinnaan aiemman Turku−Tukholma-reitin sijasta. Helsinki−Tallinna-reitillä liikennöivää Baltic Queeniä remontoitiin vuoden 2015 alussa, ja pieniä uudistuksia tehtiin myös joillakin muilla Tallinkin laivoilla. Helmikuussa Tallink kertoi sopineensa Silja Festivalin ja Regina Baltican myymisestä ja samaan aikaan Tallink ja Meyer Turku allekirjoittivat sopimuksen uudesta LNG-käyttöisestä nopeasta laivasta. Uusi laiva alkaa liikennöidä Helsingin ja Tallinnan välillä vuoden 2017 alussa.
 

 

SILJA LINEN HISTORIA 1957-2006

Suomalaiset varustamot Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO/FÅA) ja Bore menettivät I maailmansodassa useita matkustajalaivoja ja kärsivät sodan jälkeen tonnistopulasta. Tilanne johti neuvotteluihin kokeneen matkustajalaivavarustamo Stockholms RederiAB Svean kanssa, joka oli perustettu jo vuonna 1871.

Lue lisää

1918

28. toukokuun 1918 allekirjoittivat SHO, Bore ja Svea yhteistyösopimuksen, jonka mukaan jokainen varustamo asettaa yhden laivan yhteisesti liikennöitävälle Turku-Tukholma-linjalle. Näin saatiin aikaan edellytykset liikenteen voimakkaalle kasvulle Suomen ja Ruotsin välillä ja luotiin pohja hedelmälliselle yhteistyölle, joka muutaman vuosikymmenen kuluttua johti Siljan perustamiseen.
 
1919

SHO ja Svea aloittivat yhteispurjehduksen Helsinki-Tukholma-linjalla, johon Bore liittyi mukaan vuonna 1928.
 
1950 

1950-luvun alussa käynnistettiin ensimmäinen uudisrakennusohjelma II maailmansodan jälkeen. Ns. Olympialaivat, S/S Aallotar ja S/S Bore III, luovutettiin vuonna 1952 ja S/S Birger Jarl vuonna 1953. Vuonna 1954 astui voimaan pohjoismainen passivapaussopimus ja luotiin pohja yhteispohjoismaisille työmarkkinoille. Tämä oli virstanpylväs Suomen ja Ruotsin välisessä matkailussa, jossa autot alkoivat näytellä yhä suurempaa osaa.
 
Pian yhteispurjehtijoiden alukset eivät enää kyenneet vastaamaan kasvavan liikenteen vaatimuksiin. Kehitys edellytti kykyä tarjota suurempaa matkustaja- ja lastikapasiteettia. Siirryttiin matkustaja-autolauttojen aikaan ja tämän liikenteen hoitamista varten emoyhtiöt päättivät perustaa uuden tytäryhtiön.
 
1957

Toukokuun 20. päivänä perustivat SHO, Bore ja Svea yhtiön nimeltä Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet ja samana vuonna asetettiin liikenteeseen matkustajahöyrylaiva S/S Silja Turku-Tukholma-linjalle.
 
1959

Uudella Turku-Ahvenanmaa-Norrtälje-linjalla aloitettiin liikenne ja Silja- varustamo tilasi uuden auto- ja matkustajalautan Wärtsilän Helsingin Telakalta.
 
1961

Wärtsilä luovutti toukokuussa matkustaja-autolautta M/S Skandian, joka oli ensimmäinen tähän tarkoitukseen rakennettu alus Suomessa. M/S Skandia asetettiin Norrtälje-Ahvenanmaa-Turku-linjalle ja vuotta myöhemmin luovutettiin sen sisaralus M/S Nordia.
 
1960-luvulla myös emovarustamot hankkivat uusia matkustajalaivoja. S/S Bore (1960), S/S Svea Jarl (1962) ja M/S Ilmatar (1964) asetettiin Turku-Maarianhamina-Tukholma liikenteeseen samalla kun Olympialaivat siirrettiin osittain Helsingin-linjalle.
 
1966 

Uusi M/S Fennia luovutettiin ja asetettiin uudelle Tukholma/Värtan-Turku-linjalle. Samana vuonna Tukholmassa perustettiin Finlandstrafiken Ab, jonka tehtävänä oli huolehtia markkinoinnin lisääntyneistä tehtävistä Ruotsissa. Samanlainen uudistus toteutettiin myöskin Suomessa ja näin luotiin perusta Silja Linen nykyiselle markkinointikoneistolle.
 
1967 

M/S Botnia valmistui ja asetettiin liikenteeseen Fennian pariksi Turku-Tukholma-linjalle.
 
1970 

Yhteispurjehdusta harjoittaneet emoyhtiöt tiivistivät yhteistyötään ja alukset siirtyivät tasasuhteessa emoyhtiöiden omistukseen. Silja-varustamosta muodostettiin markkinointiyhtiö Oy Silja Line Ab ja hyljelogo otettiin käyttöön.
 
1972 

Helsinki-Tukholma-linjan liikenne muuttui ympärivuotiseksi samalla kun linja sai uutta tonnistoa: M/S Aallottaren ja M/S Svea Reginan. Päätesatamaksi tuli Tukholmassa Värtan. Siljalle valmistui myöskin oma moderni terminaali Turkuun.
 
1973 

Bore I (myöhemmin Skandia) tuli liikenteeseen Turun linjalle. Silja otti käyttöön Bookia-varausjärjestelmän, joka oli alallaan ensimmäinen maailmassa.
 
1974

Silja Linelle valmistui uusi terminaali Värtaniin.
 
1975 

Ranskassa rakennetut sisaralukset, M/S Wellamo,  M/S Svea Corona ja M/S Bore Star (myöhemmin Silja Star) aloittivat pikavuoroliikenteen Helsingin-linjalla. Samana vuonna Svean enemmistöosakkuus siirtyi Johnson Line AB:lle.
 
1976

Liikenne päätettiin keskittää kahdelle pääreitille Turku-Maarianhamina-Tukholma-linjalle ja Helsinki-Tukholma-linjalle. Linjat Norrtälje-Ahvenanmaa-Turku ja Turku-Tukholma/Skeppsbron lopetettiin.
 
1980 

EFFOA (ent. SHO/FÅA) ja Svea ottivat haltuunsa Boren osuuden Siljasta yhtiön vetäydyttyä Silja-yhteistyöstä.
 
1981 

Svea lakkasi toimimasta varustamona ja sen varustamotoiminta siirrettiin Johnson Line AB:lle, joka omisti nyt EFFOAn kanssa puoliksi Silja Linen. Aikanaan maailman suurimmat matkustaja-autolautat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina luovutettiin ja ne aloittivat liikennöinnin Helsingin-linjalla.
 
1983 

Seadata, toisen polven atk-järjestelmä otettiin käyttöön.
 
1984

MS Fennia myytiin pietarsaarelaiselle Jakob Linesille ja Svea Corona amerikkalaiselle Sundance Cruises yhtiölle.
 
1985

Suuri organisaatiomuutos toteutettiin. Operatiivinen kokonaisvastuu liikenteestä siirtyi Siljalle ja Siljasta tuli laivojen taloushenkilökunnan työnantaja.
M/S Svea valmistui ja aloitti liikennöinnin Turun-linjalla. Samalla Turun terminaalia laajennettiin. Silja Hotels perustettiin.
 
1986

Wellamo aloitti liikennöinnin Turun linjalla. Tukholman Värtanin terminaalia kohennettiin ja laajennettiin.
 
1987

Silja täytti 30 vuotta. Helsinki-Travemünde-linjalla liikennöivä GTS Finnjet siirtyi Siljan liikenteeseen ja Helsingin laivoja uudistettiin.
Helsingin-linjan liikenteeseen tilattiin uuden sukupolven matkustaja-alus M/S Silja Serenade. Silja liittyi mukaan Finnresiin, Finnairin ylläpitämään paikanvarausjärjestelmään.
 
EFFOA ja Johnson Line AB ostivat ahvenanmaalaisen Sally-varustamon. Sally Albatrossin 24 tunnin risteilyliikenne, Vaasanlaivat Oy, Englannin kanaalin liikenne ja Commo
dore Cruise Line siirtyivät näin emoyhtiöiden perustaman EffJohn-varustamon piiriin.
 
1988 

Helsingin-linjalle tilattiin toinen uuden polven matkustaja-alus, nykyinen M/S Silja Symphony. GTS Finnjet uudistettiin. SeaRail ja SeaWind Line perustettiin. Silja liittyi mukaan SMART-varausjärjestelmään.
 
1989

Siljan liikenteessä olevien alusten käyttöosastot ja kansi- ja konehenkilöstö siirtyivät emoyhtiöstä Silja Linen palvelukseen. Silja Hotelli Ariadne vihittiin käyttöön Värtanissa.
 
1990
Rakenteeltaan ainutlaatuinen M/S Silja Serenade luovutettiin ja se aloitti liikennöinnin Helsingin-linjalla. Talviliikenne Maarianhaminaan Turun-linjalla keskeytettiin.
Silja Linen omistajayhtiöt yhdistettiin ja Effoasta ja Johnson Linen matkustajaliikenteestä muodostettiin EffJohn Oy Ab, josta tuli EffJohn-konsernin emoyhtiö.
 
1991

M/S Silja Symphony tuli liikenteeseen Helsinki-Tukholma-linjalle.
 
1992

Uusi Sally Albatross valmistui Rauman telakalla ja aloitti risteilyt Helsingistä. Sallyn liiketoiminta fuusioitiin Silja Lineen. Turun linjan laivat uudistettiin ja ne saivat uudet nimet M/S Silja Festival (Wellamo) ja M/S Silja Karneval (Svea). M/S Wasa Queen aloitti Vaasan liikenteessä.
 
1993
Merenkurkun liikenne ja Wasa Linen liiketoiminta yhdistettiin Silja Lineen. M/S Wasa King myytiin. Silja Line aloitti uudelleen liikennöinnin Ahvenanmaalle.
M/S Silja Europa aloitti liikennöinnin Helsinki-Tukholma-linjalla 14. maaliskuuta. M/S Silja Serenade siirtyi Turku-Tukholma -linjalle.
Euroway-liikenne Malmöstä Travemündeen siirtyi Siljalle ja M/S Silja Festival vuokrattiin tähän liikenteeseen.
 
1994
Silja Line toteutti laajan tonniston uudelleenjärjestelyn: uusi alus M/S Silja Scandinavia (entinen Eurowayn Frans Suell) siirtyi Turun linjalle poismyydyn M/S Silja Karnevalin tilalle. M/S Silja Festival alkoi liikennöidä kesäisin Vaasasta ja tehdä syksystä kevääseen Helsinki-Tallinna-risteilyjä. Euroway-liikenne lopetettiin. Sally Albatross myytiin ja se poistui liikenteestä haverin seurauksena.
 
1995 

M/S Silja Europa siirtyi vahvistamaan Turun-Tukholman liikennettä ja ja M/S Silja Serenade palasi Helsinki-Tukholma-reitille.
M/S Silja Festival aloitti säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan.
Uusi organisaatio astui voimaan 1.4.1995, jolloin Silja Line Oy Suomessa ja Silja Line AB Ruotsissa organisoitiin itsenäisiksi varustamoiksi, jotka harjoittavat yhteisliikennettä Suomen ja Ruotsin välisillä linjoilla. Konsernin emoyhtiön nimi muuttui 1.9.1995 Silja Oy Ab:ksi.
 
1996

M/S Wasa Queen siirtyi liikennöimään Tallinnan-linjalle.
 
1997

M/S Silja Scandinaviasta luovuttiin ja M/S Silja Festival siirtyi M/S Silja Europan rinnalle Turun linjalle. GTS Finnjet siirtyi talvikaudeksi liikennöimään Tallinnan linjalle M/S Wasa Queenin pariksi. Kesällä GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Travemunden reitillä.
 
1998

1.6.1998 Silja Oy Ab:n nimi muuttui Neptun Maritime Oyj:ksi. Pietarsaaren-liikenne loppui syyskuussa 1998.
 
1999
GTS Finnjet alkoi liikennöidä tammikuussa Muugan sataman sijasta suoraan Tallinnan keskustaan.
Silja Line valittiin maaliskuussa seitsemännen kerran parhaaksi matkustajalauttayhtiöksi Ruotsissa. Silja Linen konferenssipalvelut saivat ISO 9002-laatusertifikaatin ensimmäisenä varustamona Suomessa.
 
Silja Serenade ja Silja Symphony alkoivat liikennöidä Maarianhaminan kautta Helsinki-Tukholma-reitillä 5.6. lähtien. Finnjet aloitti kesäliikenteen Rostockiin aiemman Travemünden sijasta.
 
Kesäkuussa Silja Linen tytäryhtiö Vaasanlaivat Oy tarjosi Helsinki-Tallinna -reitillä kulkevaa Wasa Queenia Merenkurkun liikenteeseen, jota Suomen ja Ruotsin valtiot olivat päättäneet tukea kahden vuoden ajan. Taxfree-myynti päättyi Merenkurkun liikenteessä 30.6.1999 EU:n päätöksen mukaisesti.
 
Silja Line sai elokuussa ISO 14001-ympäristösertifikaatin ensimmäisenä suurena matkustajaliikennevarustamona maailmassa.
 
Elokuussa tehtiin sopimus Merenkurkun liikenteen jatkumisesta yhteiskunnan tuen avulla ja Wasa Queen siirtyi Merenkurkun liikenteeseen syyskuun lopulla.
 
Konserni myi syyskuussa Tukholmassa Värtanin satamassa sijaitsevan Silja Hotell Ariadnen toiminnan Scandic-hotelliketjulle. Silja Line ja Scandic sopivat nykyisen yhteistyönsä laajentamisesta ja kehittämisestä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
 
2000 

17.4.2000 Helsinki-Tallinna-linjalla aloitti nopeakulkuinen SuperSeaCat Four-alus, joka liikennöi Tallinnaan 1,5 tunnissa. SuperSeaCat  Fourin omistaa Sea Containers Ltd. ja se liikennöi Italian lipun alla. Silja toimii aluksen myynti- ja markkinointiyhtiönä.
 
30.5.2000 emoyhtiön nimi muuttui Neptun Maritime Oyj:stä Silja Oyj Abp:ksi.
 
31.12.2000 Merenkurkun liikenne lopetettiin kannattamattomana.
 
2001
Fennia myytiin maaliskuussa Merenkurkun liikenteen jatkajalle.
 
Silja Europa risteili maaliskuun alusta toukokuun puoliväliin uudella risteilyaikataululla: lähtö Turusta klo 18.30, paluu seuraavana päivänä klo 17.00. Uusi määräsatama Ruotsissa oli Kapellskär. Kesäkauden ajan alus liikennöi Turku-Tukholma-reitillä ja palasi Kapellskär-reitille syyskuun alussa. Wasa Queen myytiin heinäkuussa Kaukoitään.
 
2002

Risteilyalus Silja Opera (ex Sally Albatross, ex Leeward, ex SuperStar Taurus) aloitti 29.6.2002 risteilyliikenteen Helsingistä Visbyhyn ja Tallinnaan. Loppukesäksi alkavaksi suunnitellut Pietarin-risteilyt jouduttiin peruuttamaan Venäjän äkillisesti muuttuneen viisumikäytännön vuoksi, ja risteilykohteeksi tuli Riika.
SeaWind Linen liikenteeseen tuli 10.10.2002 uusi alus, Sky Wind, Turun–Tukholman linjalle, ja linjalla aikaisemmin liikennöinyt M/S Star Wind siirtyi 17.10.2002 uudelle Helsingin–Tallinnan reitille.
 
Siljasta tuli Sea Containersin tytäryhtiö. Sea Containers lisäsi kesäkuussa omistustaan Siljassa yli 75:een prosenttiin ja ilmoitti tekevänsä laillisessa järjestyksessä ostotarjouksen jäljellä olevien osakkeiden hankkimisesta. Elokuun lopussa omistusosuus oli runsaat 97 prosenttia. Lunastusmenettely aloitettiin jäljellä olevien osakkeiden hankkimiseksi.
 
2003 

Silja Line sulautui emoyhtiöönsä Siljaan (ent. Neptun Maritime, EffJohn, EFFOA/SHO/FÅA). Siljasta tuli Sea Containersin kokonaan omistama tytäryhtiö, ja sen osake poistettiin Helsingin Pörssin päälistalta. Yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Silja Oyj Abp, mutta liikennettä harjoitetaan ja markkinoidaan edelleen Silja Linen nimellä.
Silja Opera aloitti risteilyliikenteen Pietariin. Toinen nopeakulkuinen alus, SuperSeaCat Three, aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-linjalla
 
2004

29.3.2004 Siljan pääkonttori muutti Keilarantaan Espooseen ja Silja Oyj Abp:n nimi muutettiin Silja Oy Ab:ksi.
 
17.6.2004 GTS Finnjet aloitti uudella reitillä Rostock-Tallinna-Pietari. Tätä ennen Finnjetille tehtiin huomattavia teknisiä parannuksia ja sisustuksellisia muutoksia Aker Finnyardsin telakalla Raumalla.
 
2005

Yrityksen taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti. Syyt olivat koko toimialalle yhteisiä, mm. myymälämyynnin katteiden pieneneminen Tallinnan-liikenteen verottomuuden poistuttua ja myymälähintojen laskettua taxfree-reiteillä. Kiristynyt kilpailu laski lipputuloja ja polttoainekustannukset nousivat. Loppukesällä ryhdyttiin kustannussäästötoimenpiteisiin ja syksyllä aloitetaan niin maahenkilöstöä kuin GTS Finnjetin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. GTS Finnjet vuokrattiin Louisianaan Yhdysvaltoihin hirmumyrskyn tuhoalueelle hätämajoitustilaksi. M/S Star Wind myytiin.
Marraskuussa Siljan emoyhtiö Sea Containers ilmoitti myyvänsä Siljan. Siljalla päätettiin keskittyä ydinreiteille.
 
2006 

Silja Opera teki viimeisen matkansa. Tallink Grupp AS teki Sea Containers Ltd:n kanssa sopimuksen Silja Oy Ab:n ostamiseksi. SuperSeaCatit eivät kuuluneet kauppaan.
 

 

 

TALLINKIN HISTORIA vuodesta 1989 vuoteen 2006

Tallinkin historia alkaa vuodesta 1989, jolloin Viro oli vielä neuvostotasavalta. Neuvostoliittolais-suomalaisena yhteisyrityksenä perustivat helsinkiläinen Palkkiyhtymä Oy, Tallinnan kaupunki, Tallinnan satama ja Estonian Shipping Company (Eesti Merelaevandus) yhteisyrityksen nimeltä j/v TALLINK. Perustetun yhteisyrityksen oli määrä kuljettaa matkailijoita Helsingin ja Tallinnan välillä.

Lue lisää

1990
Ensimmäisenä toimintavuotenaan yrityksellä oli käytössään vain yksi, vuokrattu matkustaja-alus M/S Tallink, joka aloitti liikenteen 8.1.1990. Matkustajia se kuljetti ensimmäisenä vuonna 166.000. Yli puolet matkustajista oli tuolloin Neuvostoliiton kansalaisia. Ro-ro –alus M/S Transestonia aloitti huhtikuussa liikennöinnin.
 
1991

Viro itsenäistyi, mikä vaikutti suuresti maan kiinnostavuuteen matkailukohteena. Suomalaisten osuus matkustajista nousi yli 60 %:iin. Yhtiö liikennöi tällöin Helsingin Eteläsatamasta Tallinnaan.
 
Koska matkailu Viroon kasvoi kasvamistaan, vuokrattiin toinenkin matkustaja-alus yhtiön käyttöön. Legendaarinen M/S Georg Ots siirtyi liikennöimään Tallinkin väreissä oltuaan aikaisemmin kilpailevan yrityksen alus.
 
1993

Viron valtion omistama Estonian Shipping Company hankki kaikki yhtiön osakkeet suomalaisen osapuolen myydessä M/S Tallinkin sekä osuutensa yhtiöstä. Samana vuonna saavutettiin myös miljoonan matkustajan raja. M/S Saint Patrick II hankittiin Irlannista bareboat-rahtauksella. M/S Georg Ots uudelleenrakennettiin matkustajalaivasta matkustaja-autolautaksi. Siihen rakennettiin autokansi ja matkustajatilat uudistettiin.
 
1994

Vuonna 1994 perustettiin liikenneyhtiö EMINRE, joka operoi Tallinkin nimellä. Yhtiöön liitettiin tällöin aikaisemmin kilpailevan liikenteen aluksia. Liikenteessä olivat alukset M/S Georg Ots, M/S Tallink, Transestonian korvannut Elblag, Saint Patrick II, Corbiere ja Vana Tallin sekä kantosiipialukset Liisa ja Laura. Matkustajamäärä oli nyt noussut jo puoleentoista miljoonaan.
 
1995

Varsinainen kaljaralli Tallinnaan alkoi. Niinpä suosituimmat tuotteemme olivat päiväristeilyt Tallinnaan M/S Georg Otsilla ja M/S Tallinkilla. M/S Vana Tallinn teki yli-yön-risteilyjä. Liikenteessä olivat myös kantosiipialukset, uutena kesällä aloittanut Jaanika. Suomalaisten osuus matkustajista nousi jo yli 80 %:n.
 
1996

AS Hansatee aloitti toiminnan Tallink-brandista vastaavana emoyhtiönä. AS Hansateen omistivat ESCO, AS Eesti Ühispank sekä toinen yksityinen sijoittaja. Yhtiön omistuspohjaa alettiin laajentaa ja uusi hallintoneuvosto Enn Pantin johdolla astui yhtiön johtoon. Samana vuonna Suomen eduskunta laati lain, jolla muutettiin alkoholin maahantuontisääntöjä ja siksi Tallink muutti päiväristeilyt 20 tunnin risteilyiksi. Suomalaisten viinanhakumatkat siis pitenivät ajallisesti, mutteivät vähentyneet, sillä matkustajamäärä pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Liikenteeseen saatiin myös M/S Meloodia.
 
1997

Yhtiö hankki ensimmäiset omat alukset, jotka olivat Tallink Express I, M/S Fantaasia ja M/S Vana Tallinn.
Yhtiö siirtyi yksityisten sijoittajien, Eesti Ühispankin ja yhtiön johdon sekä henkilökunnan omistukseen. Nykyinen yhtymän rakenne muodostui ja AS Hansateestä tuli Aktsiaselts Hansatee Grupp (myöhemmin Aktsiaselts Tallink Grupp). Vuosi oli alku vakaalle ja tulokselliselle liiketoiminnalle.
 
1998

Vuonna 1998 ylitettiin jo kahden miljoonan matkustajan määrä. Liikenne Ruotsin ja Viron välillä (Kapellskär – Paldiski) alkoi.
 
1999

Tallink täytti 10 vuotta. Matkustajamäärä oli jo yli 2,5 miljoonaa.
 
2000

Yhtiö tilasi lisää aluksia Aker Finnyardsilta. Vanha M/S Georg Ots poistui Tallinnan-liikenteestä 19 vuoden ja 6,6 miljoonan kuljetetun matkustajan jälkeen.
 
2001

M/S Regina Baltica -alus aloitti Tallinna – Tukholma –liikenteen. Upouusi M/S Romantika valmistui Rauman telakalta ja laskettiin vesille 14.12.2001.
 
2002

M/S Romantika aloitti liikenteen Tallinnan ja Helsingin välillä.
 
2003

Yhtiö jatkoi kasvuaan ja sijoittajia saatiin kansainvälisiltä markkinoilta.
 
2004

Yhtiö hankki kaksi nopeaa alusta, toisen ro-ron sekä laski M/S Romantikan sisaralus M/S Victoria I:n vesille. Liikenteen se aloitti Tallinna – Tukholma –linjalla. Ensimmäinen Tallink-hotelli avattiin Tallinnan ydinkeskustassa.
 
2005

Vuoden 2005 aikana tilattiin kaksi nopeaa ro-pax –alusta, joiden myötä parannettaisiin liikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä. Yleisen osakeannin yhteydessä yhtiö listattiin Tallinnan pörssiin marraskuussa 2005. Joulukuussa tehtiin vielä yksi risteilijätilaus.
 
2006

Yhtiö teki useita merkittäviä hankintoja. Huhtikuussa se hankki kreikkalaiselta Attica Groupilta kolme Superfast-alusta ja laajensi toiminta-aluettaan Keski-Euroopan suuntaan aloittamalla liikenteen Suomesta Saksaan. Heinäkuussa yhtiö osti suuren osan Silja Linen aluksista ja toiminnoista Sea Containersilta ja laajensi jälleen toiminta-aluettaan, nyt Suomen ja Ruotsin välille.
 
Vuoden 2006 aikana liikenteeseen saatiin myös Itämeren suurin ja kaunein risteilijä M/S Galaxy. Galaxyn aloittaessa liikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä siirtyi M/S Victoria I Tallinnan ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Uusi reitti Tukholman ja Latvian pääkaupungin Riian vällillä avattiin.
 

Tallink Silja Oy:n johtoryhmä

Margus Schults

Margus Schults

  • s. 1966, insinööri
  • Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 2008. Schults on toiminut Tallink Siljan toimitusjohtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän toimi Tallink-konsernin hallituksen neuvonantajana. Ennen Tallink-konserniin tuloa Schults työskenteli SEB-pankkiryhmittymän Tukholman pääkonttorissa henkilöstöhallinnon johtotehtävissä.
Pasi Näkki

Pasi Näkki

  • s. 1974
  • Varatoimitusjohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 2008. Näkki on ennen nykyistä rooliaan toiminut Tallink Siljan Suomen myynti- ja markkinointijohtajana. Näkki on aikaisemmin toiminut matkailualalla myynnin- ja markkinoinnin johtotehtävissä.
Marco Palmu

Marco Palmu

  • s. 1967
  • Kaupallinen johtaja, siirtyi Tallink Siljan palvelukseen vuonna 2006 Superfastin oston yhteydessä.
Hanna Länsivuori

Hanna Länsivuori

  • s. 1974, MBA
  • Markkinointijohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 2014. Länsivuori on aiemmin työskennellyt online johtajana ja myyntijohtajana mediassa sekä asiakkuusjohtajana mainostoimistossa. IAB:n hallituksen jäsen vuodesta 2011.
Mari Westerberg

Mari Westerberg

  • s. 1962, restonomi
  • Myynti- ja asiakaspalvelujohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 1993. Vastuualueena Suomen maaorganisaation asiakaspalvelutoiminnot, joihin kuuluu myyntipalvelu, matkamyymälät ja lähtöselvitykset.
Susanna Siljander

Susanna Siljander

  • s. 1963, henkilöstöjohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 2012. Siljander on aiemmin työskennellyt henkilöstötehtävissä Sodexolla ja sitä ennen useissa palvelu- ja henkilöstönkehittämistehtävissä Finnairilla.
Janeka Rauva

Janeka Rauva

  • s. 1977
  • Talousjohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 2013. Rauva on aiemmin työskennellyt muun muassa Finnlinesilla sekä Neste Chemicalsilla Business Controllerina.
Håkan Fagerström

Håkan Fagerström

  • s. 1972, merikapteeni, Executive MBA
  • Cargon myynti- ja markkinointijohtaja, Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 1999. Fagerström toimii myös HTG Stevedoring Oy:n toimitusjohtajana.
Kim Söderström

Kim Söderström

  • s. 1970, KTM
  • Aluejohtaja Turku. Tallink Siljan palveluksessa vuodesta 1998. Söderström on työskennellyt useissa eri tehtävissä Tallink Siljalla, muun muassa business controllerina ja aluepäällikkönä ennen nykyistä tehtäväänsä.

Management Board

Supervisory Board