Tutustu vastuullisuustekoihimme merellä

 

Vastuulli­suus Tallink Siljalla


Me Tallink Siljalla toimimme upealla, mutta hyvin herkällä Itämeren alueella. Haluamme pitää hyvää huolta toimintaympäristöstämme ja kannustaa asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tekemään samoin, koska ympäristövastuu on meidän kaikkien yhteinen asia. Monipuolisen ympäristötyön lisäksi kohdistamme vastuullisuushankkeemme erityisesti lapsiin ja nuoriin. Kannamme heistä huolta, välitämme, autamme ja kannustamme. Ympäristönsuojelun tavoin myös lasten tukeminen edellyttää meiltä kaikilta kestäviä tekoja ja yhteisöllisyyttä.

#tallinksiljavastuullisuus

  • Vastuullisuus - Sosiaalinen vastuu

    Sosiaalinen vastuu

    Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä lapsiperheiden hyväksi ja junioriurheilun tukemiseksi. Kummien kautta mahdollistamme erilaisia laitehankintoja ja Hope ry:n kautta tuemme vähävaraisten lasten vapaa-ajan- ja harrastustoimintaa. Haluamme myös olla mukana edistämässä lasten liikunnallisen elämäntavan syntymistä ja kannustamassa lapsia liikkumaan.

    LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY →
    Hope ry →
    Junioriurheilu →
    Verenluovutus →

    Haastamme myös sinut tekemään hyvää!

  • Vastuullisuus - Ympäristö

    Meren ja ympäristön hyväksi

    Arvokas Itämeremme on herkkä, upea ja ainutlaatuinen. Me Tallink Siljalla pidämme huolta toimintaympäristöstämme ja kannustamme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tekemään samoin. Vastuu ympäristöstä on meidän kaikkien yhteinen asia.

    Meren ja ympäristön hyväksi →

  • Vastuullisuus - Turvallisuus

    Turvallisuus

    Laivojen turvallisuuskulttuuri on rakentunut pitkän ajan kuluessa. Turvallisuusajattelu perustuu oikeaan organisaatioon laivalla, korkeaan tekniseen tasoon, vahvistettuihin toimintatapoihin, korkeaan ammattitaitoon ja henkilökunnan jatkuvaan harjoitteluun.

    Meriturvallisuuden valvonta →

    Suomalaiset viranomaiset valvovat niitä aluksia, jotka liikennöivät Suomen lipun alla, Tallink-konsernissa nämä laivat ovat Silja Serenade Helsinki–Tukholma-reitillä ja Baltic Princess Turku–Tukholma-reitillä. Kohdemaidemme eri viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

    Turvallisuusmääräyksiä säädellään kansainvälisesti ja kansallisesti. Rajavartiolaitos vastaa meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta merellä. Lisäksi Rajavartiolaitos on monialainen merellinen lainvalvontaviranomainen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen. Kansainvälisesti meriturvallisuutta säätelee YK:n alainen Kansainvälinen Meriturvallisuusjärjestö IMO (International Maritime Organization).

    Noudatamme toiminnassamme muun muassa ISM:n (International Safety Management) ja ISPS:n (International Ship Port Facility Security) mukaisia ohjeita.
     
    Turvallisuusharjoitukset →

    Laivoilla pidetään turvallisuusharjoituksia viikoittain, jolloin henkilökuntamme harjoittelee mm. tulipalon sammuttamista, aluksen evakuointia, ensiavun antoa, pimeässä toimimista sekä erilaisten turvallisuuslaitteiden käyttöä.

    Yhtiömme on edelläkävijä laivasimulaattorien hyödyntämisessä koulutuksessa. Laivojen meripäällystö harjoittelee säännöllisesti normaalista poikkeavia tilanteita laivasimulaattorissa. Lisäksi järjestämme vuosittain yhteistoimintaharjoituksia, joissa on mukana muun muassa meripelastusviranomaisia, poliisi, palokunta, satama ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
     
    SecurePax →

    SecurePax-projekti (1.1.2019–31.12.2021) on Turun sataman koordinoima hanke, jossa pilotoidaan digitalisoituja turvapalveluja ja -ratkaisuja, joita ei ole aiemmin käytetty meriliikenteen matkustajaterminaaleissa kestävän ja tehokkaan meriliikenteen varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Projektipartnereina ovat Tallink Silja ja Viking Line. SecurePaxille on myönnetty rahoitusta Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF).

    Matkustajaliikenteen turvallisuuden varmistaminen on erityisen haastavaa Turun ja Tukholman ydinsatamissa. Koska näiden kahden sataman välisessä linjaliikenteessä olevien laivojen satamakäynnit kestävät vain noin yhden tunnin, matkustajien laivasta poistuminen ja laivaan nousu sekä ajoneuvojen purkaminen ja lastaaminen on suoritettava ilman ylimääräisiä viiveitä, jotta alukset pysyisivät tiukassa aikataulussa. Tämä rajoittaa huomattavasti käytettävissä olevia vaihtoehtoja tarkastaa matkustajia, ajoneuvoja ja matkatavaroita.

    SecurePax-projekti pyrkii hakemaan ratkaisuja tähän haasteeseen. Parhaat ratkaisut ja pilottiteknologiat toteutetaan kokonaisuudessaan Turun sataman matkustajaliikenteen yhteisterminaalissa projektin päättymisen jälkeen. Onnistuneet tulokset jaetaan myös Euroopassa laajemmin merenkulkualan toimijoille. Tallink Siljan matkustajaterminaaleissa Turun ja Tukholman satamissa tullaan toteuttamaan uudenlaisia digitaalisia turvallisuus- ja ICT-ratkaisuja.
     

    Tallink Siljan tärkeimmät tavoitteet projektissa:

    • Matkustajaterminaaleista matkaan lähtevien matkustajien henkilöllisyyden tunnistaminen ja tietojenvaihto asianomaisten viranomaisten kanssa. Tämä tehdään kartoittamalla ja kokeilemalla sopivia teknisiä ratkaisuja matkustajien ja heidän henkilöllisyytensä digitaaliseen rekisteröintiin.
    • Tutkia mahdollisuuksia estää ei-toivottujen henkilöiden laivaan nousu tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. Tätä varten selvennetään kansainvälisen alusten ja satamarakenteiden turvajärjestelmän (ISPS-koodin) asianmukaista käsittelyä ja käytännön tulkintaa.
    • Ottaa käyttöön matkustajien ja vaarallisten kohteiden havaitseminen ajoneuvoissa, matkatavaroissa tai matkustajilla. Tätä varten tutkitaan käytettävissä olevia tekniikoita ja kokeillaan sopivia ratkaisuja ja arvioidaan niiden teknistä soveltuvuutta ja sääntöjen noudattamista.
  • Ruoka ja vastuulliset hankinnat

    Vastuullisuus - Ruoka ja vastuulliset hankinnat

    Tarjoamme asiakkaillemme vastuullisesti tuotettuja, unohtumattomia makunautintoja. Laivojemme ruuat on aina valmistettu laadukkaista raaka-aineista, jotka hankimme lähialueilta aina, kun se on mahdollista. Vastuullisesti pyydetyn kalan ja äyriäisten MSC-sertifiointi on jatkoa Tallink-konsernin kestävää kehitystä tukevalle työlle.

    MSC →

    Kaikille Tallink-konsernin 11 matkustajalaivalle on myönnetty MSC-sertifikaatti, joka on maailman luotettavin ympäristösertifikaatti kestävälle kalastukselle ja merenelävien jäljitettävyydelle.

    Vastuullisesti pyydetyn kalan ja äyriäisten MSC-sertifiointi on jatkoa Tallink-konsernin kestävää kehitystä tukevalle työlle. Sertifioinnin myötä asiakkaat voivat varmistua, että laivojen ravintoloissa sinisellä MSC-ympäristömerkillä merkityt tuotteet ovat peräisin kestävästä kalakannasta ja että kalastuksessa on käytetty vastuullisia pyyntimenetelmiä.

    Tutustu MSC-sertifikaattiin tarkemmin →
     
    Lähiruoka →

    Ruoka on iso osa onnistunutta risteilyä. Tarjoamme asiakkaillemme vastuullisesti tuotettuja, unohtumattomia makunautintoja.

    Laivojemme ruuat on aina valmistettu laadukkaista raaka-aineista, jotka hankimme lähialueilta aina, kun se on mahdollista. Suurien asiakasmäärien vuoksi tämä ei aina ole mahdollista. Kaikkien laivojemme silakat tulevat esimerkiksi Uudenkaupungin Pyhämaasta lähikalastajamme Vento Aallon toimittamina.
     
    Kasvis- ja vegaaniruoka →

    Tallink Silja kehittää laivojensa kasvis- ja vegaaniruokia yhdessä asiakkaidensa ja esimerkiksi somevaikuttajien kanssa. Teimme muun muassa yhteistyötä vaikuttajamarkkinointiyhteisö PING Helsingin kanssa kasvisruokavalikoiman kehittämiseksi laivoilla. Tavoitteena oli vastata entistä paremmin vegaani- ja kasvisruokailijoiden tarpeisiin.
     
    Lihan alkuperän ilmoittaminen →

    Laivojen ravintoloihin pyritään hankkimaan raaka-aineita ja tuotteita lähialueilta aina kun se on mahdollista. Lihatuotteita tulee useista eri maista, mutta pyrimme käyttämään pohjoismaalaisia lihatuotteita silloin kun saatavuus pystytään varmistamaan. Laivojen ravintoloiden ruokalistat vaihtuvat kausittain ja pyrimme aina valitsemaan lähialueilla (Suomi, Ruotsi, Viro) tuotettuja raaka-aineita.

    Käyttämämme tavarantoimittajat ovat luotettavia ja viranomaisten hyväksymiä toimittajia, joiden laatuun voimme luottaa. Hankintapäätöksiin vaikuttaa myös tuotteiden saatavuus. Pyrimme kaikessa toiminnassamme vastuullisuuteen.
     
    Kananmunasitoumus →

    Tallinkin ja Silja Linen aluksilla käytetään yli 1,5 miljoonaa kananmunaa vuodessa pelkästään buffetaamiaisilla. Tallink-konserni siirtyy vähitellen käyttämään vain avokanaloissa tuotettuja kananmunia vuoteen 2025 mennessä. Tämä on yksi osa tavoitettamme käyttää enemmän vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

    Pelkkien avokanalamunien käyttäminen koko Tallink-konsernissa ei ole toistaiseksi ollut mahdollista, koska riittävää saatavuutta ei ole voitu taata. Neuvottelemme paikallisten tuottajien ja toimittajien kanssa riittävästä avokanalamunien toimittamisesta koko konsernin laivaston ja hotellien ravintoloiden tarpeisiin.
     
    Ruokahävikki →

    Olemme tehneet yhteistyötä WWF:n kanssa ruokahävikin vähentämiseksi. WWF järjesti miehistölle työpajoja, joissa pohdittiin ruoan ympäristövaikutuksia laajemmin sekä toimenpiteitä, joita keittiöissä ja ruoanvalmistuksessa voidaan tehostaa ruokahävikin vähentämiseksi.

    Informoimme matkustajiamme ruokahävikistä ja siitä, miten he itse voivat vaikuttaa asiaan niin kuluttajina kuin ravintola-asiakkaina.

    WWF Nuoret on tuottanut laivoillemme monenlaista materiaalia, joiden kautta pyrimme kiinnittämään matkustajien huomion. Lisäksi jaamme tietoa ruoan ympäristövaikutuksista kanta-asiakkaillemme ja muille matkustajillemme.
     
    Hanavesi →

    Laivat ottavat vettä kaikista satamista eli laivoilla vesi on samaa vettä, mitä esimerkiksi pääkaupunkiseutulainen saa omasta hanastaan.

    Juomavesi on laivalla erillisessä juomavesitankissa ja vesi on terveysviranomaisten tiukan valvonnan alla. Laivalla on siis täysin turvallista ja ympäristöystävällistäkin täyttää omaa juomapulloa sen sijaan, että ostaisi aina uuden muovipullollisen vettä.
  • Vastullisuus - Vastuullinen Tallink Silja Oy

    Vastuullinen Tallink Silja Oy

    Vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassamme. Haluamme olla vastuullinen työnantaja, kantaa oman siivun lapsista ja nuorista sekä toimia vastuullisesti kaikilla osa-alueilla. Tallink Siljan arvot, sitoutuneisuus, ilo, ammattimaisuus ja yhteistyö, ohjaavat toimintaamme.

    Vastuullinen työnantaja →

    Tallink Silja Oy työllistää maalla noin 250 ja merellä noin 700 henkilöä. Yrityksemme arvot tarjoavat perustan jokapäiväiselle toiminnallemme.

    Tallink Siljan arvot ovat:
    • Sitoutuneisuus
    • Ilo
    • Ammattimaisuus
    • Yhteistyö
    Tavoitteemme on, että meillä on henkilöstöä, jolla on edellytykset ja motivaatio tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin ja saavuttaa tavoitteensa.

    Vuosittaisten ammatillisen osaamisen varmistamiseen ja turvallisuuteen sekä ammattipätevyyksiin liittyvien koulutusten lisäksi panostamme vahvasti koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen erityisesti asiakaskohtaamisten uudistamiseksi.

    Huolehdimme henkilökuntamme työhyvinvoinnista muun muassa tarjoamalla erittäin kattavan työterveyshuollon, varmistamalla turvallisen työympäristön sekä tukemalla työntekijöitä monin eri tavoin.

    TÖIHIN TALLINK SILJALLE →
     
    Vastuu nuorista ja lapsista →

    Monipuolisen ympäristötyön lisäksi kohdistamme vastuullisuushankkeemme erityisesti lapsiin ja nuoriin. Kannamme heistä huolta, välitämme, autamme ja kannustamme. Ympäristönsuojelun tavoin myös lasten tukeminen edellyttää meiltä kaikilta kestäviä tekoja ja yhteisöllisyyttä.
     
    Suomessa rakennetut laivat →

    Tallink-konsernin 14 laivaa operoivat Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian lippujen alla. Moderni laivastomme on keski-iältään yksi maailman nuorimmista matkustaja- ja rahtilaivastoista, ja laivoista kohta 10 on rakennettu Suomessa. Nuori laivastomme on siis pääosin rakennettu Suomessa. 

    Suomalaisella laivanrakentamisella on pitkät perinteet, ja kotimainen ammattitaito ja osaaminen on arvostettua. Työllistämisvaikutukset ovat myös merkittävät. Laivatilaukset luovat satoja suoria ja välillisiä työpaikkoja ja esimerkiksi uusimman laivamme myötä Rauman telakalle syntyy noin 1500 työpaikkaa.
     
    • MyStar, 2022, Rauma (rakenteilla)
    • Megastar, 2017, Turku
    • Baltic Queen, 2009, Rauma
    • Baltic Princess, 2008, Helsinki
    • Star 2007, Helsinki
    • Galaxy 2006, Rauma
    • Victoria I, 2004, Rauma
    • Romantika, 2002, Rauma
    • Silja Symphony, 1991, Turku
    • Silja Serenade, 1990, Turku
    Vastuullisuus alkoholin anniskelussa merellä →

    Kaikilla laivoillamme noudatetaan vastuullisen alkoholin anniskelun toimintatapoja. Koulutettu henkilökuntamme pitää huolen, että yhteinen tavoitteemme vakaasta ja turvallisesta tarjoiluympäristöstä toteutuu.

    Selvästi päihtyneitä matkustajia emme päästä laivaan emmekä salli omien alkoholijuomien tuomista ja nauttimista laivalla.

    Myymälöissä tarkastamme nuorten matkustajien iän. Laivojemme myymälöistä ostettujen alkoholijuomien nauttiminen laivan ravintoloissa, hyteissä tai muissa laivan yleisissä tiloissa on kielletty, kuten on alkoholin ostaminen alle 18-vuotiaille matkustajille.

    Ravintoloissa ja baareissa emme myy alkoholia alle 18-vuotiaille asiakkaille ja tarkastamme nuorten matkustajien iän tarvittaessa. Alkoholijuomia ei myydä jo selvästi päihtyneille matkustajille. Ammattitaitoinen henkilökuntamme tekee päätöksen siitä, milloin asiakkaalle tarjoilu on syytä lopettaa.

    Jos lasten kanssa matkustavien vanhempien alkoholinkäyttö on liiallista, henkilökuntamme lopettaa anniskelun. Vanhempien kanssa pyritään keskustelemaan jo ennakoivasti.
     
  • Vastuullisuus - Merenkulun merkitys Suomelle

    Merenkulun merkitys Suomelle

    Suomeen kuljetettavasta tavarasta tulee meriteitse noin 80 prosenttia. Ilman merikuljetuksia emme saisi kauppoihin elintarvikkeita tai muita kulutustavaroita emmekä apteekkeihin kaikkia tarvittavia tarvikkeita ja lääkkeitä. Laivojen mukana kulkeva rahti on toisin sanoen välttämätöntä Suomen elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle.

    Ulkomaankauppa →

    Matkustaja-autolautoilla on erityinen merkitys Suomessa. Merkitys ulkomaankaupalle korostuu erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisessä tavaraliikenteessä. 
     
    • Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %
    • Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan kappaletavaraviennistä yli 60 % ja kappaletavaratuonnista 50 %
    • Merikuljetusten osuus Ruotsin kokonaisviennistä on 31 % ja tuonnista 26 %
    • Merikuljetusten osuus Viron viennin ja tuonnin tavaramäärästä on yli 90 %

      Lähde: Suomen Varustamot ry
    Taloudelliset vaikutukset →

    Taloustutkimus Oy:n selvityksen mukaan vuonna 2016 ulkomaiset laivamatkustajat jättivät 684 miljoonaa euroa Suomeen. Näihin lukuihin eivät kuulu ulkomaisten risteilijöiden tuomat päiväturistit. Matkustaja-autolautoilla Suomeen saapuvat matkailijat tulevat usein perheineen omilla autoilla ja liikkuvat pitkin Suomea. Laivamatkailun myönteiset taloudelliset vaikutukset leviävät siten laajalle koko Suomeen.
     
    Suomalaiset matkustajavarustamot markkinoivat Suomea matkailun kohdemaana joka päivä, vuoden ympäri Pohjoismaissa, Euroopassa, Baltiassa ja Aasiassa. Tätä Suomen markkinointityötä varustamot ovat tehneet vuosikymmeniä siitä alkaen kuin Suomen matkustaja-autolauttaliikenne alkoi vuonna 1959.
     
    Kotimaiset matkustaja-autolautat ovat rakennettu parhaimpiin jääluokkiin. Laivamme eivät tarvitse valtion jäänmurtaja-apua, vaan murtavat jään itse. Matkustaja-autolauttamme pitävät myös jääväyliä auki Lounais- ja Etelä-Suomen satamiin. Näin säästyy joka talvi rahaa Suomen valtiolle, kun jäänmurtajia ei tarvita kaikilla väylillä, vaan matkustaja-autolautat toimivat korvauksetta ympäri vuorokauden läpi talven yksityisinä jäänmurtajina.
     

     

  • Vastuullisuus - Vastuullisesti-artikkelit

    Vastuullisesti-artikkelit

    Haluatko tietää tarkemmin konkreettisista vastuullisuusteoistamme? Vastuullisuusartikkeleistamme löydät itkettäviä, kutkuttavia, sydäntä lämmittäviä tarinoita vastuullisuustoiminnamme kulisseista.

    Vastuullisesti-artikkelit →